Nuorgamissa poiketaan kaupassa, paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, sekä ruisleipää evääksi, niitä on jo kaivattu.
Tanassa ylitettiin Tenojoki, maisemat on taas aivan erilaiset, jylhää ja juhlallista.
Torhopin viehättävä kylä Tenovuonon rannalla
Mahtava pahtarinne, luultavasti olemme lähestymässä Ifjordia.
Meren tuoksua, hiekkaranta ja hauska kallio, hyvä paikka pitää evästauko.
Hurja putous, tuossa reunalla kuvatessa polvet tutisivat.
Kristallinkirkasta vettä, saattaa olla kylmääääää. Yli olisi päässyt helposti, vettä tuskin polviin.
Sama joki toiseen suuntaan. Ja kuten huomaatte, aurinko paistoi koko päivän upeasti.
Seuraavaksi osuimme paikkaan jonne kaikkien kannattaa poiketa, Silfar Canyon !
Parkkipaikalta on polkua pitkin lyhyt matka 40km pitkän kanjonin päähän. Näky on aivan uskomaton! Vesi vihreää ja kirkasta, suvannon syvyyttä on mahdoton arvioida.
Tähän loppuu hurja matka ja joki jatkaa rauhaisaa matkaa eteenpäin.
Tuolta ahtaasta kanjonista vesi ryöppyää ja täyttää suvannon.
Valitettavasti kuva ei kerro kuinka hurja paikka oikeastaan oli.
Pakolliset kukkakuvat..
Lapinvuokko edestä ja
takaa.
Pyssyjoelta Lakselvia kohti.
Matkalla oli outoja hiekkamuodostelmia. Aallokko, nousuvesi, lumen sulaminen, mikä lienee näitä muotoillut.
Ja näihin Ruohokanukan kuviin päättyy Norjan matka.
Ajamme Karasjoen kautta suomen puolelle. On jo myöhä ja majapaikka pitää vielä löytää. Kaamasessa käännymme vielä kohti Utsjokea, Neljän tuulen tuvalle pääsemme yöksi. Huoneessa syömme omia eväitä ja teen seuraavaakin päivää varten voileivät. Mukava isäntäväki piti meistä huolta, tätä paikkaa voi kyllä suositella muillekin.