Aamulla hiiviskelimme varovasti kylää kohti, näkyykö liikettä? Hiljaista on, joten pysähdymme katselemaan paikkoja.
Osa rakennuksista on todella vanhoja, mutta sauna on tuliterä. Taustalla Njuohkarjärvi.
Kylän jälkeen alitamme voimalinjan, nyt se ei pitänyt kovaa hurinaa, mikä oli mukava asia. Seuraavaksi on nousu Njuohkaraggulle. Vastatuuli painaa jonkin verran, pitää jopa huilata välillä. Meillä taitaa olla hiukan liian rivakka vauhti.....
Njuohkaraggulla sentään maltoimme jättää rinkat uran varteen ja jalottelimme huipun kivimerkille ihailemaan maisemia.
Kalddosjokkan laaksossa laidunsi iso porotokka. Jokilaakson ylitys oli hiukan kimurantti, mitään uraa ei näkynyt, piti vaan ottaa suunta ja tarpoa sinnikkäästi ylös vastarinteille.
Kalddonurkin rinteellä olin astua Kapustarinnan munien päälle, nyt ei voinut katsella maisemia, vaan piti katsoa tarkasti jalkoihin !
Jänkhää ja järviä piisaa, tuolla olisi hyvä osata suunnistaa, tarkasti!
Illalla teemme leirin Kaldoaivin juurelle jossa tulee vastaan jälleen parisuhdeura. Pystytetään teltta ja laitetaan päivällinen. Hetken levon jälkeen lähdemme ihailemaan yöaurinkoa ylös Kaldoaiville.
Näin isoa tokkaa ei olla ennen nähty, tässä näkyy siitä vain pieni osa. Kun käsittelin tätä kuvaa, niin huomasin ylhäällä olevan järven rannalla rakennuksen. Hetken karttaa tutkittuani tajusin jotain, sehän on se lukittu kämppä jonka rappusilla pari vuotta sitten söimme eväitä Marian kanssa ! Eli Tuoddar Kalddojärvi :)
Kaukana horisontissa jälleen rakkaat Rastegaissat
Huipulla kukoisti hillat ja minä :) kuulemma virallinen synttärikuva, jee !
Tunturissa yhtäkkiä tuuli tyyntyi, itikoita kerääntyi ympärille satamäärin, tosi outoa ! Päivä oli ollut raskas ja laskeuduimme alas jokivarteen teltalle. ILtateet vielä keiteltiin ja sitten oltiinkin jo valmiita kömpimään makuupussiin. Koskahan sitä oppii, taas tultiin turhan pitkä päivämatka. Olimme jo päättäneet, että emme jatka vastatuulessa Kuarboaiville asti, vaan huomenna käännymme pohjoiseen kohti Pulmankijoen männikköjä.