PÄIVÄ NORJASSA
AAMUSTA LÄHDIMME AJELEMAAN NÄÄTÄMÖÖN JA SIELTÄ NORJAAN JÄÄMEREN RANNOILLE.
VÄTSÄRIN TUNTUREITA
NÄÄTÄMÖJOEN LAAKSOA NORJAN PUOLELLA
MAISEMAT OVAT HUIKAISEVAN KAUNIITA
JYLHÄ KUVAVINKKELI
KUN KERRAN OLIMME NÄIN LÄHELLÄ, NIIN TOTTAKAI POIKKESIMME PYKEIJAAN.
HIEKKARANTA JÄÄMEREN RANNALLA. KYLÄ ON HILJAINEN VIELÄ NÄIN AAMUSTA.
KYLÄIDYLLIÄ
Pykeija (norj. Bugøya ja Bugøynes) on pieni kalastajakylä Pohjois-Norjassa, Etelä-Varangin kunnassa, Varanginvuonon rannalla. Pykeija käsittää Bugøyan saaren ja sitä vastapäätä olevan mantereeseen kuuluvan Bugøynesin niemen. Kveeninkielisellä nimellä Pykeija tarkoitetaan kumpaakin.
Kylä on siitä erikoinen, että suurin osa sen asukkaista osaa suomen kielen murretta kveeniä. Pääosa heistä on noin 150 vuotta sitten Suomen Lapista köyhyyttä ja nälkää pakoon lähteneen siirtolaisjoukon jälkeläisiä. Suomalaiset saivat kalastaa kylässään rauhassa 1960-luvulle asti, jolloin sinne valmistui ensimmäinen tie.
Pykeija tunnetaan sisukkaista asukkaistaan ja myös jättiläiskokoisista kuningasravuista eli Paralithodes camtschatica -taskuravuista sekä Ranvikan lintuvuoresta.
Lainaus wikistä
TÄÄLTÄKÖHÄN MEIDÄNKIN SOPPAKALAT OVAT KOTOISIN.
POROT LAIDUNTAVAT VUONON RANNOILLA
HIMPE, TÄÄLLÄ OLIS HIENOJA KIVIÄ PUUTARHAAN. OKKEI, OTAN VAIN PARI PIENTÄ KAUNISTA.
VAIN SÄRKYNYT TYHJÄ
KUORI JÄLJELLÄ.
MERISIILIN KUORET OLIVAT
HUUHTOUTUNEET RANNALLE.
UTSJOKILAAKSOA LÄHELLÄ NUORGAMIA. ENÄÄ EI HUVITA KUVAILLA, KOTIMATKA ON ALKANUT. TUNNELMA ON HAIKEA, AJATUKSET PALAAVAT PÄÄSIÄISEN TUNNELMIIN TUNTURISSA.
KIITOS KUN JAKSOIT SEURATA REISSUAMME, TOIVOTTAVASTI NAUTIT MAISEMISTA. MEILLE NE OVAT TODELLA RAKKAITA.
